Bisnesenkeleitä – onko heitä

Viime aikoina julkinen keskustelu pääministerimme sijoitustoiminnasta on antanut varsin omituisen kuvan bisnesenkeleistä. On syytä tuoda esille myös asian toinen laita.

Bisnesenkeli on henkilö, joka sijoittaa varallisuuttaan yritykseen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hän siirtää omaa rahaa yrityksen pankkitilille ja saa vastineeksi sen uusia osakkeita. Tyypillisesti yritys on toimintansa alkuvaiheessa oleva Start-Up -yritys, joka tarvitsee rahoitusta toimintansa käynnistämiseen.

Esimerkiksi tuotteen kehittämisen rahoituksessa TEKES, valtion omistama teknologian kehittämiskeskus vaatii yritykseltä 30 – 50 % omarahoitusosuuden, jonka tulee olla oman pääoman ehtoista. Korkean teknologian tuotteilla tuotekehitys maksaa helposti satojatuhansia euroja. Harvoin aloittavalla yrittäjällä on sellaisia summia taskussaan. Tällaisessa tilanteessa bisnesenkelin sijoitus yritykseen mahdollistaa tuotteen kehittämisen yhdessä TEKES:n rahoituksen kanssa.

Bisnesenkelin toiminta on eettisesti arvokasta. Hän sijoittaa kertynyttä vaurauttaan ja kokemustaan eteenpäin synnyttäen mahdollisuuksia uusiin Suomalaisiin menestystarinoihin. Bisnesenkelin sijoittamalla rahalla on kasvot. Bisnesenkeli on vaurastunut oman pitkäjänteisen yritystoiminnan kautta ja hänelle on syntynyt merkittävä kokemus yrittämisestä ja liiketoiminnan kehittämisestä. Start-up yrityksen kannalta tämä henkinen pääoma on mittaamattoman arvokasta. Bisnesenkeli toimii samalla nuoren yrittäjän sparraajana ja mentorina. Bisnesenkelin sijoitus yritykseen on puhdas riskisijoitus, jolla ei ole vakuutta, kuten esimerkiksi pankkilainoilla on. Konkurssitilanteessa pankki lähestyy lainan takaajia ja useasti jäljet johtavat yrityksen perustajiin. Tällaista perälautaa sijoitukselleen bisnesenkelillä ei ole.

Mitä bisnesenkeli sitten hyötyy toiminnastaan? Tuotto-odotus sijoitukselle perustuu yrityksen menestykseen. Lyhyellä tähtäimellä yrityksen toiminnasta hyötyy yhteiskunta uusien työpaikkojen ja verotulojen myötä. Kun yrityksen tulos on kestävästi positiivinen, se voi jakaa osinkoa osakkeenomistajilleen, bisnesenkeli mukaan lukien. Jos Yrityksen tuote menestyy markkinoilla, voi kiinnostus teknologiaa kohtaan nousta niin suureksi, että koko yritys ostetaan. Kun yrityskaupan yhteydessä osakkeiden hinta on suurempi, kuin mitä bisnesenkeli on niistä maksanut, syntyy tehdystä sijoituksesta myyntivoittoa. Sekä myyntivoitto että osinkotuotto ovat verotettavaa tuloa, josta bisnesenkeli maksaa yhteiskunnalle takaisin 8-30 % veroa tapauksesta riippuen. Kannattaa muistaa, että bisnesenkeli on maksanut jo kertaalleen veroa aiemmasta yritystoiminnastaan kertyneestä varallisuudesta. Yhteiskunta hyötyy näin useampaan kertaan bisnesenkelin toiminnasta.

Julkisuudessa satavuotiaan Suomen yksi nousun tekijöistä on uudet yritykset. Poliitikot yli puoluerajojen hehkuttavat uusilla yrityksillä ja kannustavat perustamaan niitä. Tähän Start-Up huumaan on panostettu monin eri tavoin myös verovaroin valtion ja kuntien puolelta. Yksi esimerkki tällaisesta toiminnasta on Oululainen Takomo. Kalevassa uutisoitiin vastikään, että sen 2010 alkanut toiminta loppuu. Toimintansa aikana Takomossa on syntynyt 110 yritystä, joista 70 jatkaa edelleen toimintaansa. Niiden yhteenlaskettu liikevaihto on 29 miljoonaa euroa ja uusia työpaikkoja on syntynyt arviolta 400. Hieno saavutus satavuotiaan Suomen juhlavuoden yhdellä painopistealueella. Veikkaisin, että leijonanosassa näistäkin yrityksistä on mukana bisnesenkeleitä.

Suomessa on noin 450 rekisteröitynyttä bisnesenkelisijoittajaa ja rekisteröimättömiä yksityissijoittajia arvioidaan olevan yhteensä tuhatkunta. Bisnesenkeleiden tekemien sijoitusten yhteenlaskettu arvo vuonna 2015 oli 37 miljoonaa euroa. Tunnen itsekin kymmeniä bisnesenkeleitä, jotka tekevät tärkeää työtä auttaessaan start-up yrityksiä kasvuun. Omakohtainen kokemukseni bisnesenkeleistä ulottuu yli kahdenkymmenen vuoden taakse perustamani yrityksen alkumetreille. Minun enkeleitäni olivat Polar Electro ja isäni. Rahaakin suurempi apu oli sparraus etenkin vaikeissa tilanteissa. Ilman heitä yritykseni ei olisi koskaan selvinnyt kuolemanlaaksostaan, kun se investoi tuotteiden kehittämiseen ja kansainvälistymiseen. Tuloksena syntyi 200 työpaikkaa ja enkelitkin saivat sijoituksensa takaisin korkojen kera. Ja mikä tärkeintä, yrityksen tarina jatkuu edelleen luoden hyvinvointia ympäröivään yhteisöömme. 

Tämän päivän kovassa rahoitusmaailmassa bisnesenkeleitä tarvitaan uusien Nokioiden, Polar Electrojen ja Supercellien synnyttämiseen. Jos bisnesenkeleiden joukossa on julkisuuden poliitikkoja, kantavat he tälläkin tavalla kortensa kekoon yhteiskunnan eteen. Bisnesenkelit ovat oleellinen osa satavuotiaan Suomen kasvutarinaa. Ja onneksi heitä on.

Jouni Ihme, Innokas Medical Oy perustaja, nykyinen start-up yrittäjä, Oulun Kauppaklubi ry puheenjohtaja

Yritysrahoitus on meidän kaikkien asia

Harva tulee ajatelleeksi, että lähes jokainen meistä ottaa osaa Suomalaisten vientiyritysten rahoitukseen. Ajatus tuntuu hämmentävältä, mutta se on totta.

Vuonna 2014 verovaroilla tuettiin tutkimusta 1,9 miljardilla eurolla. Leijonanosa tästä rahoituksesta suunnataan yliopistoille ja TEKES:n rahoittamaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Tutkimus tähtää uusiin innovaatioihin ja tuotekehitys tapahtuu yrityksissä, jotka lähtevät hyödyntämään tuloksia liiketoiminnassaan. Me kaikki veronmaksajat olemme välillisesti mukana tässä liiketoiminnan aivan alkuvaiheen rahoituksessa.

Toinen yritysrahoituksen muoto, johon jokainen työssäkäyvä Suomalainen osallistuu, on yrityksiin tehtävä pääomasijoitustoiminta. Suomessa toimii kymmeniä rahastoja, jotka sijoittavat rahojaan yrityksiin pääomasijoituksina. Vuoden 2014 lopussa sijoitukset olivat 5,6 miljardia euroa. Vuoden 2014 aikana pääomasijoitusyhtiöt keräsivät varoja rahastoihin 585 miljoonaa euroa. Tästä 240 miljoonaa on tullut eläkerahastoista, joiden varallisuus puolestaan on karttunut maksamistamme työeläkevakuutusmaksuista. Rahastoissa hallinnoidaan siis meidän eläkesäästöillä kerättyä varallisuutta, jota on sijoitettu pääsääntöisesti Suomalaisiin yrityksiin. Tätä kautta olemme pienellä osuudella mukana monen yrityksen pääomarahoituksessa.

Näiden lisäksi verovaroin rahoitetaan yritysten käyttöpääoman tarpeita verovaroin Finnveran ja ELY-keskusten kautta. Vuonna 2014 Finnveran rahoitus pieniin ja keskisuuriin yrityksiin oli reilut 1 miljardia euroa.  

Voidaan siis hyvin todeta, että olemme välillisesti mukana Suomalaisten yritysten rahoituksessa monellakin eri tavalla. Herää kysymys, onko verovarojemme ja eläkesäästöjemme sijoittaminen Suomalaisiin yrityksiin kannattavaa, onko näin sijoitetun pääoman tuotto kannaltamme hyvä?

Valtion tutkimus ja tuotekehitysrahoituksen tavoitteena on synnyttää hyvinvointia yhteiskuntaan joko uusien innovaatioiden, palveluiden ja tuotteiden muodossa. Ilman kansainvälisillä mittareilla todettua huippututkimusta ei ole mahdollista synnyttää innovaatioita, joista syntyy uusia tuotteita kansainvälisille markkinoille. Kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla lähdetään rakentamaan jo tutkimuskammioissa, joista matka kannattavaan liiketoimintaan saattaa kestää vuosia, joissakin tapauksissa jopa kymmeniä vuosia. TEKES, joka on suurin yksittäinen tutkimuksen ja tuotekehityksen julkinen rahoittaja, on mitannut oman rahoituksensa vaikuttavuutta. Vuosina 2009-2012 TEKES:n rahoittamien yritysten liikevaihto kasvoi 20 % enemmän, kuin muiden pienten ja keskisuurten yritysten. Samoin työpaikkoja syntyi näihin yrityksiin 17 % enemmän, kuin muihin vastaaviin. Voidaan siis hyvin sanoa, että verovaroilla tuettua tutkimus ja tuotekehitystoimintaa kannattaa edelleen harjoittaa.

Kalevassa oli taannoin juttu Suomalaisten eläkesijoitusten huonosta tuotosta. Eläkerahastoissa olevasta 180 miljardin euron varallisuudesta pieni osa on sijoitettuna pääomasijoitusrahastoihin. Rahastojen toiminta ja arvot ovat kiinni noin sanotuista manageerausyhtiöistä, jotka keräävät rahastot ja hallinnoivat niitä. Näistä managereista riippuu, kuinka meidän eläkesäästöin kerättyjä varoja sijoitetaan ja kuinka näistä sijoituksista pidetään huolta. Kun yritys on perustettu, yrittäjillä ei useinkaan ole omia pääomia riittävästi yrityksen toiminnan pyörittämiseen saati tulevan kasvun ja kansainvälistymisen rahoittamiseen. Pääomasijoitustoiminta on näin ollen välttämätöntä uusien Suomalaisten menestystarinoiden synnyttämiseksi. Tuotto näistä sijoituksista tulee tyypillisesti noin sanotun exitin kautta, jolloin rahasto myy osuutensa yhtiöstä kolmannelle taholle.

On hyvin vaikea numeerisesti osoittaa, kuinka tuottavia ovat meidän verovaroin ja eläkesäästöjen muodossa tehdyt sijoitukset suomalaiseen tutkimus- ja yritystoimintaan. Aivan selvää on, että Oy Suomi Ab tarvitsee yrityksiä ja vientiä noustakseen jaloilleen nykyisestä tilanteesta. Yhteiskunnan kannalta paras euro tulee viennistä. Niin pitkään, kun verovaroin tuettu tutkimus ja tuotekehitys tähtäävät uusien innovaatioiden synnyttämiseen ja eläkevaroista tehdyt sijoitukset mahdollistavat yritysten kasvun ja kansainvälistymisen, voidaan hyvin todeta, että vero euromme ja eläkesäästömme menevät kestävästi ja eettisesti hyvään asiaan. Yhtälailla välillisesti, kuin ne ovat ohjautuneet yritysten rahoitukseen, ne tuovat myös hyvää ympäröivään yhteiskuntaamme uusien työpaikkojen ja sitä kautta uusien veronmaksajien sekä eläkesäästäjien muodossa.

Jouni Ihme, sarjayrittäjä, Oulun Kauppaklubi ry puheenjohtaja

Suomalainen terveysteknologiateollisuus porskuttaa myötätuulessa

Hei, meillähän menee hyvin!

Onpa hienoa kuulla välillä hyviä talousuutisia. Sean Donovanin Suomen Terveysteknologialiitto FiHTA ry:lle tekemän toimialaraportin mukaan alan vienti on vuonna 2015 kasvanut ennätyslukemiin ollen 1,92 miljardia euroa. Kasvua edelliseen vuoteen oli 6,6 %, joka on harvinaista herkkua näinä päivinä. Parisenkymmentä vuotta sitten viennin arvo oli reilut 400 miljoonaa, eli noista päivistä vienti on viisinkertaistunut. Kyseessä ei ole siis mikään kupla. Oy Suomi Ab:n kannalta terveysteknologiateollisuus on vieläpä erittäin kannattava business, tuotteita viedään Suomesta maailmalle lähes miljardilla eurolla enemmän, kuin niitä tuodaan maahan.

Lukujen taustalta löytyy vieläkin enemmän positiivista kerrottavaa. Terveysteknologiatuotteiden tutkimus, suunnittelu ja valmistus tapahtuvat lähes yksinomaan Suomessa. Toimialan yritykset työllistävät suoraan yli 10 000 alan ammattilaista. Terveysteknologiatuotteet ovat vaativia valmistaa ja niiden tuotanto on pysynyt Suomessa. Tuotteiden kehitys vaatii huippuluokan osaamista, joka sekin on Suomessa hyvällä tasolla. Näköpiirissä ei ole yritysten joukkopakoa halvan tuotannon tai alhaisen verotuksen maihin.

Suomalainen terveysteknologia näkyy arjessa. Kun käymme terveyskeskuksessa, meistä voidaan ottaa veren tulehdusarvo Suomalaisella Orion Diagnostican CRP mittalaitteella. Terveyskeskuksen tutkimuspöytä tai potilassänky voi olla Suomalaisen Lojerin tai Merivaaran valmistama. Jos joudumme sairaalaan, meidän pulssia, sydänkäyrää, lämpötilaa ja verenpainetta voidaan mitata Kempeleessä suunnitellulla ja valmistetulla GE Healthcaren potilasvalvontamonitorilla. Hammaslääkärissä hampaitamme voidaan kuvata Planmecan tai Palodexin Suomalaisilla röntgenlaitteilla. Ja niin edelleen, lista kaikista Suomalaisista terveysteknologiatuotteista olisi niin pitkä, että koko Kaleva siitä täyttyisi.

Suurin vientimaa Suomalaisille terveysteknologiatuotteille on USA 35,6 % osuudella kokonaisviennistä. Tätä voidaan pitää suoranaisena ihmeenä, yhdysvaltoja pidetään yhtenä vaikeimmista markkinoista Suomalaisille yrityksille. EU on toiseksi suurin markkina kymmenyksen perässä. Kiina kasvaa yksittäisistä vientimaista eniten 35,1 % kasvullaan. Venäjän kaupan ongelmat näkyvät myös terveysteknologiaviennissä, se supistui peräti 33 % edellisen vuoden tasosta.     

Leijonanosa toimialan yrityksistä on kehäkolmosen sisällä tai sen tuntumassa Helsingin seudulla. Oulustakin löytyy alan yrityksiä, tosin niistä liikevaihdolla mitattuna suurimmat sijaitsevat Etelä-Suomessa. Kempeleläiset Polar Electro ja Innokas Medical ovat kymmenen suurimman joukossa Suomessa ja ylivoimaisia ykkösiä koko Pohjois-Suomessa. Oulussa kasvuun ja miljoonakerhoon ovat päässeet Optomed ja Medanets. Unohtaa ei sovi myöskään suurta joukkoa pieniä start-up yrityksiä, jotka ovat vasta taipaleensa alussa. Kaikille niille soisi onnea ja menestystä valitsemallaan tiellä.    

Puitteet terveysteknologia yritystoiminnalle Oulussa ovat huippuluokkaa. Ylivertainen poikkitieteellinen yliopisto – yliopistosairaala – ammattikorkeakoulu akseli tarjoaa erinomaiset puitteet alan tutkimukselle. Tutkimuksen eri vaiheisiin on kehitetty paikallisin voimin innovatiivisia ympäristöjä, prosesseja ja rahoitusinstrumentteja, joiden uskotaan tuottavan potentiaalisia innovaatioita ja uusia yrityksiä alan globaaleille markkinoille.

Ei niin hyvää ettei jotain kehitettävääkin. Pullonkaula on pitkäjänteisen yritysrahoituksen puute. Terveysteknologiatuotteen matka ideasta kannattavaksi liiketoiminnaksi voi kestää kymmenenkin vuotta. Oulussa on Nokian menestysvuosina totuttu jopa alle vuoden investointien takaisinmaksuaikoihin, joka on tällä toimialalla täysin utopiaa. Sitä ei ole täällä vielä ymmärretty. Sijoittajat kokevat terveysteknologiayrityksen huonoksi ja tuottamattomaksi sijoituskohteeksi. Pääomia Oulusta kyllä löytyy runsain mitoin. Miksipä niitä ei voitaisi sijoittaa eettisesti kestävästi oman maakunnan terveysteknologiayrityksiin. Se vaatii kärsivällisyyttä, mutta pitkällä tähtäimellä sijoitukset tuottavat ja kestävät hyvin maailman tyrskyt, talouden nousut ja laskut. Hyvistä alan yrityksistä Suomessa on jo lähes parin miljardin euron näyttö. Yksikään niistä ei ole tehnyt läpimurtoa alle viidessä vuodessa, mutta ovat tänä päivänä erittäin merkittävä osa Suomalaista yhteiskuntaa ja antavat hyvän tuoton omistajilleen. Ja mikäpä olisikaan sen eettisempää sijoittamista, kuin suunnata se teknologiaan, jolla luodaan terveyttä ja hyvinvointia ihmisille. Jonakin päivänä se ihminen voit olla sinä. Tai minä.

Jouni Ihme, terveysteknologia alan yrittäjä vuodesta 1989, Suomen terveysteknologialiiton pitkäaikainen hallituksen jäsen ja puheenjohtaja 2008-2013, Oulun Kauppaklubi ry puheenjohtaja.