Harva tulee ajatelleeksi, että lähes jokainen meistä ottaa osaa Suomalaisten vientiyritysten rahoitukseen. Ajatus tuntuu hämmentävältä, mutta se on totta.
Vuonna 2014 verovaroilla tuettiin tutkimusta 1,9 miljardilla eurolla. Leijonanosa tästä rahoituksesta suunnataan yliopistoille ja TEKES:n rahoittamaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Tutkimus tähtää uusiin innovaatioihin ja tuotekehitys tapahtuu yrityksissä, jotka lähtevät hyödyntämään tuloksia liiketoiminnassaan. Me kaikki veronmaksajat olemme välillisesti mukana tässä liiketoiminnan aivan alkuvaiheen rahoituksessa.
Toinen yritysrahoituksen muoto, johon jokainen työssäkäyvä Suomalainen osallistuu, on yrityksiin tehtävä pääomasijoitustoiminta. Suomessa toimii kymmeniä rahastoja, jotka sijoittavat rahojaan yrityksiin pääomasijoituksina. Vuoden 2014 lopussa sijoitukset olivat 5,6 miljardia euroa. Vuoden 2014 aikana pääomasijoitusyhtiöt keräsivät varoja rahastoihin 585 miljoonaa euroa. Tästä 240 miljoonaa on tullut eläkerahastoista, joiden varallisuus puolestaan on karttunut maksamistamme työeläkevakuutusmaksuista. Rahastoissa hallinnoidaan siis meidän eläkesäästöillä kerättyä varallisuutta, jota on sijoitettu pääsääntöisesti Suomalaisiin yrityksiin. Tätä kautta olemme pienellä osuudella mukana monen yrityksen pääomarahoituksessa.
Näiden lisäksi verovaroin rahoitetaan yritysten käyttöpääoman tarpeita verovaroin Finnveran ja ELY-keskusten kautta. Vuonna 2014 Finnveran rahoitus pieniin ja keskisuuriin yrityksiin oli reilut 1 miljardia euroa.
Voidaan siis hyvin todeta, että olemme välillisesti mukana Suomalaisten yritysten rahoituksessa monellakin eri tavalla. Herää kysymys, onko verovarojemme ja eläkesäästöjemme sijoittaminen Suomalaisiin yrityksiin kannattavaa, onko näin sijoitetun pääoman tuotto kannaltamme hyvä?
Valtion tutkimus ja tuotekehitysrahoituksen tavoitteena on synnyttää hyvinvointia yhteiskuntaan joko uusien innovaatioiden, palveluiden ja tuotteiden muodossa. Ilman kansainvälisillä mittareilla todettua huippututkimusta ei ole mahdollista synnyttää innovaatioita, joista syntyy uusia tuotteita kansainvälisille markkinoille. Kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla lähdetään rakentamaan jo tutkimuskammioissa, joista matka kannattavaan liiketoimintaan saattaa kestää vuosia, joissakin tapauksissa jopa kymmeniä vuosia. TEKES, joka on suurin yksittäinen tutkimuksen ja tuotekehityksen julkinen rahoittaja, on mitannut oman rahoituksensa vaikuttavuutta. Vuosina 2009-2012 TEKES:n rahoittamien yritysten liikevaihto kasvoi 20 % enemmän, kuin muiden pienten ja keskisuurten yritysten. Samoin työpaikkoja syntyi näihin yrityksiin 17 % enemmän, kuin muihin vastaaviin. Voidaan siis hyvin sanoa, että verovaroilla tuettua tutkimus ja tuotekehitystoimintaa kannattaa edelleen harjoittaa.
Kalevassa oli taannoin juttu Suomalaisten eläkesijoitusten huonosta tuotosta. Eläkerahastoissa olevasta 180 miljardin euron varallisuudesta pieni osa on sijoitettuna pääomasijoitusrahastoihin. Rahastojen toiminta ja arvot ovat kiinni noin sanotuista manageerausyhtiöistä, jotka keräävät rahastot ja hallinnoivat niitä. Näistä managereista riippuu, kuinka meidän eläkesäästöin kerättyjä varoja sijoitetaan ja kuinka näistä sijoituksista pidetään huolta. Kun yritys on perustettu, yrittäjillä ei useinkaan ole omia pääomia riittävästi yrityksen toiminnan pyörittämiseen saati tulevan kasvun ja kansainvälistymisen rahoittamiseen. Pääomasijoitustoiminta on näin ollen välttämätöntä uusien Suomalaisten menestystarinoiden synnyttämiseksi. Tuotto näistä sijoituksista tulee tyypillisesti noin sanotun exitin kautta, jolloin rahasto myy osuutensa yhtiöstä kolmannelle taholle.
On hyvin vaikea numeerisesti osoittaa, kuinka tuottavia ovat meidän verovaroin ja eläkesäästöjen muodossa tehdyt sijoitukset suomalaiseen tutkimus- ja yritystoimintaan. Aivan selvää on, että Oy Suomi Ab tarvitsee yrityksiä ja vientiä noustakseen jaloilleen nykyisestä tilanteesta. Yhteiskunnan kannalta paras euro tulee viennistä. Niin pitkään, kun verovaroin tuettu tutkimus ja tuotekehitys tähtäävät uusien innovaatioiden synnyttämiseen ja eläkevaroista tehdyt sijoitukset mahdollistavat yritysten kasvun ja kansainvälistymisen, voidaan hyvin todeta, että vero euromme ja eläkesäästömme menevät kestävästi ja eettisesti hyvään asiaan. Yhtälailla välillisesti, kuin ne ovat ohjautuneet yritysten rahoitukseen, ne tuovat myös hyvää ympäröivään yhteiskuntaamme uusien työpaikkojen ja sitä kautta uusien veronmaksajien sekä eläkesäästäjien muodossa.
Jouni Ihme, sarjayrittäjä, Oulun Kauppaklubi ry puheenjohtaja