Bisnesenkeleitä – onko heitä

Viime aikoina julkinen keskustelu pääministerimme sijoitustoiminnasta on antanut varsin omituisen kuvan bisnesenkeleistä. On syytä tuoda esille myös asian toinen laita.

Bisnesenkeli on henkilö, joka sijoittaa varallisuuttaan yritykseen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hän siirtää omaa rahaa yrityksen pankkitilille ja saa vastineeksi sen uusia osakkeita. Tyypillisesti yritys on toimintansa alkuvaiheessa oleva Start-Up -yritys, joka tarvitsee rahoitusta toimintansa käynnistämiseen.

Esimerkiksi tuotteen kehittämisen rahoituksessa TEKES, valtion omistama teknologian kehittämiskeskus vaatii yritykseltä 30 – 50 % omarahoitusosuuden, jonka tulee olla oman pääoman ehtoista. Korkean teknologian tuotteilla tuotekehitys maksaa helposti satojatuhansia euroja. Harvoin aloittavalla yrittäjällä on sellaisia summia taskussaan. Tällaisessa tilanteessa bisnesenkelin sijoitus yritykseen mahdollistaa tuotteen kehittämisen yhdessä TEKES:n rahoituksen kanssa.

Bisnesenkelin toiminta on eettisesti arvokasta. Hän sijoittaa kertynyttä vaurauttaan ja kokemustaan eteenpäin synnyttäen mahdollisuuksia uusiin Suomalaisiin menestystarinoihin. Bisnesenkelin sijoittamalla rahalla on kasvot. Bisnesenkeli on vaurastunut oman pitkäjänteisen yritystoiminnan kautta ja hänelle on syntynyt merkittävä kokemus yrittämisestä ja liiketoiminnan kehittämisestä. Start-up yrityksen kannalta tämä henkinen pääoma on mittaamattoman arvokasta. Bisnesenkeli toimii samalla nuoren yrittäjän sparraajana ja mentorina. Bisnesenkelin sijoitus yritykseen on puhdas riskisijoitus, jolla ei ole vakuutta, kuten esimerkiksi pankkilainoilla on. Konkurssitilanteessa pankki lähestyy lainan takaajia ja useasti jäljet johtavat yrityksen perustajiin. Tällaista perälautaa sijoitukselleen bisnesenkelillä ei ole.

Mitä bisnesenkeli sitten hyötyy toiminnastaan? Tuotto-odotus sijoitukselle perustuu yrityksen menestykseen. Lyhyellä tähtäimellä yrityksen toiminnasta hyötyy yhteiskunta uusien työpaikkojen ja verotulojen myötä. Kun yrityksen tulos on kestävästi positiivinen, se voi jakaa osinkoa osakkeenomistajilleen, bisnesenkeli mukaan lukien. Jos Yrityksen tuote menestyy markkinoilla, voi kiinnostus teknologiaa kohtaan nousta niin suureksi, että koko yritys ostetaan. Kun yrityskaupan yhteydessä osakkeiden hinta on suurempi, kuin mitä bisnesenkeli on niistä maksanut, syntyy tehdystä sijoituksesta myyntivoittoa. Sekä myyntivoitto että osinkotuotto ovat verotettavaa tuloa, josta bisnesenkeli maksaa yhteiskunnalle takaisin 8-30 % veroa tapauksesta riippuen. Kannattaa muistaa, että bisnesenkeli on maksanut jo kertaalleen veroa aiemmasta yritystoiminnastaan kertyneestä varallisuudesta. Yhteiskunta hyötyy näin useampaan kertaan bisnesenkelin toiminnasta.

Julkisuudessa satavuotiaan Suomen yksi nousun tekijöistä on uudet yritykset. Poliitikot yli puoluerajojen hehkuttavat uusilla yrityksillä ja kannustavat perustamaan niitä. Tähän Start-Up huumaan on panostettu monin eri tavoin myös verovaroin valtion ja kuntien puolelta. Yksi esimerkki tällaisesta toiminnasta on Oululainen Takomo. Kalevassa uutisoitiin vastikään, että sen 2010 alkanut toiminta loppuu. Toimintansa aikana Takomossa on syntynyt 110 yritystä, joista 70 jatkaa edelleen toimintaansa. Niiden yhteenlaskettu liikevaihto on 29 miljoonaa euroa ja uusia työpaikkoja on syntynyt arviolta 400. Hieno saavutus satavuotiaan Suomen juhlavuoden yhdellä painopistealueella. Veikkaisin, että leijonanosassa näistäkin yrityksistä on mukana bisnesenkeleitä.

Suomessa on noin 450 rekisteröitynyttä bisnesenkelisijoittajaa ja rekisteröimättömiä yksityissijoittajia arvioidaan olevan yhteensä tuhatkunta. Bisnesenkeleiden tekemien sijoitusten yhteenlaskettu arvo vuonna 2015 oli 37 miljoonaa euroa. Tunnen itsekin kymmeniä bisnesenkeleitä, jotka tekevät tärkeää työtä auttaessaan start-up yrityksiä kasvuun. Omakohtainen kokemukseni bisnesenkeleistä ulottuu yli kahdenkymmenen vuoden taakse perustamani yrityksen alkumetreille. Minun enkeleitäni olivat Polar Electro ja isäni. Rahaakin suurempi apu oli sparraus etenkin vaikeissa tilanteissa. Ilman heitä yritykseni ei olisi koskaan selvinnyt kuolemanlaaksostaan, kun se investoi tuotteiden kehittämiseen ja kansainvälistymiseen. Tuloksena syntyi 200 työpaikkaa ja enkelitkin saivat sijoituksensa takaisin korkojen kera. Ja mikä tärkeintä, yrityksen tarina jatkuu edelleen luoden hyvinvointia ympäröivään yhteisöömme. 

Tämän päivän kovassa rahoitusmaailmassa bisnesenkeleitä tarvitaan uusien Nokioiden, Polar Electrojen ja Supercellien synnyttämiseen. Jos bisnesenkeleiden joukossa on julkisuuden poliitikkoja, kantavat he tälläkin tavalla kortensa kekoon yhteiskunnan eteen. Bisnesenkelit ovat oleellinen osa satavuotiaan Suomen kasvutarinaa. Ja onneksi heitä on.

Jouni Ihme, Innokas Medical Oy perustaja, nykyinen start-up yrittäjä, Oulun Kauppaklubi ry puheenjohtaja

Yritysrahoitus on meidän kaikkien asia

Harva tulee ajatelleeksi, että lähes jokainen meistä ottaa osaa Suomalaisten vientiyritysten rahoitukseen. Ajatus tuntuu hämmentävältä, mutta se on totta.

Vuonna 2014 verovaroilla tuettiin tutkimusta 1,9 miljardilla eurolla. Leijonanosa tästä rahoituksesta suunnataan yliopistoille ja TEKES:n rahoittamaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Tutkimus tähtää uusiin innovaatioihin ja tuotekehitys tapahtuu yrityksissä, jotka lähtevät hyödyntämään tuloksia liiketoiminnassaan. Me kaikki veronmaksajat olemme välillisesti mukana tässä liiketoiminnan aivan alkuvaiheen rahoituksessa.

Toinen yritysrahoituksen muoto, johon jokainen työssäkäyvä Suomalainen osallistuu, on yrityksiin tehtävä pääomasijoitustoiminta. Suomessa toimii kymmeniä rahastoja, jotka sijoittavat rahojaan yrityksiin pääomasijoituksina. Vuoden 2014 lopussa sijoitukset olivat 5,6 miljardia euroa. Vuoden 2014 aikana pääomasijoitusyhtiöt keräsivät varoja rahastoihin 585 miljoonaa euroa. Tästä 240 miljoonaa on tullut eläkerahastoista, joiden varallisuus puolestaan on karttunut maksamistamme työeläkevakuutusmaksuista. Rahastoissa hallinnoidaan siis meidän eläkesäästöillä kerättyä varallisuutta, jota on sijoitettu pääsääntöisesti Suomalaisiin yrityksiin. Tätä kautta olemme pienellä osuudella mukana monen yrityksen pääomarahoituksessa.

Näiden lisäksi verovaroin rahoitetaan yritysten käyttöpääoman tarpeita verovaroin Finnveran ja ELY-keskusten kautta. Vuonna 2014 Finnveran rahoitus pieniin ja keskisuuriin yrityksiin oli reilut 1 miljardia euroa.  

Voidaan siis hyvin todeta, että olemme välillisesti mukana Suomalaisten yritysten rahoituksessa monellakin eri tavalla. Herää kysymys, onko verovarojemme ja eläkesäästöjemme sijoittaminen Suomalaisiin yrityksiin kannattavaa, onko näin sijoitetun pääoman tuotto kannaltamme hyvä?

Valtion tutkimus ja tuotekehitysrahoituksen tavoitteena on synnyttää hyvinvointia yhteiskuntaan joko uusien innovaatioiden, palveluiden ja tuotteiden muodossa. Ilman kansainvälisillä mittareilla todettua huippututkimusta ei ole mahdollista synnyttää innovaatioita, joista syntyy uusia tuotteita kansainvälisille markkinoille. Kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla lähdetään rakentamaan jo tutkimuskammioissa, joista matka kannattavaan liiketoimintaan saattaa kestää vuosia, joissakin tapauksissa jopa kymmeniä vuosia. TEKES, joka on suurin yksittäinen tutkimuksen ja tuotekehityksen julkinen rahoittaja, on mitannut oman rahoituksensa vaikuttavuutta. Vuosina 2009-2012 TEKES:n rahoittamien yritysten liikevaihto kasvoi 20 % enemmän, kuin muiden pienten ja keskisuurten yritysten. Samoin työpaikkoja syntyi näihin yrityksiin 17 % enemmän, kuin muihin vastaaviin. Voidaan siis hyvin sanoa, että verovaroilla tuettua tutkimus ja tuotekehitystoimintaa kannattaa edelleen harjoittaa.

Kalevassa oli taannoin juttu Suomalaisten eläkesijoitusten huonosta tuotosta. Eläkerahastoissa olevasta 180 miljardin euron varallisuudesta pieni osa on sijoitettuna pääomasijoitusrahastoihin. Rahastojen toiminta ja arvot ovat kiinni noin sanotuista manageerausyhtiöistä, jotka keräävät rahastot ja hallinnoivat niitä. Näistä managereista riippuu, kuinka meidän eläkesäästöin kerättyjä varoja sijoitetaan ja kuinka näistä sijoituksista pidetään huolta. Kun yritys on perustettu, yrittäjillä ei useinkaan ole omia pääomia riittävästi yrityksen toiminnan pyörittämiseen saati tulevan kasvun ja kansainvälistymisen rahoittamiseen. Pääomasijoitustoiminta on näin ollen välttämätöntä uusien Suomalaisten menestystarinoiden synnyttämiseksi. Tuotto näistä sijoituksista tulee tyypillisesti noin sanotun exitin kautta, jolloin rahasto myy osuutensa yhtiöstä kolmannelle taholle.

On hyvin vaikea numeerisesti osoittaa, kuinka tuottavia ovat meidän verovaroin ja eläkesäästöjen muodossa tehdyt sijoitukset suomalaiseen tutkimus- ja yritystoimintaan. Aivan selvää on, että Oy Suomi Ab tarvitsee yrityksiä ja vientiä noustakseen jaloilleen nykyisestä tilanteesta. Yhteiskunnan kannalta paras euro tulee viennistä. Niin pitkään, kun verovaroin tuettu tutkimus ja tuotekehitys tähtäävät uusien innovaatioiden synnyttämiseen ja eläkevaroista tehdyt sijoitukset mahdollistavat yritysten kasvun ja kansainvälistymisen, voidaan hyvin todeta, että vero euromme ja eläkesäästömme menevät kestävästi ja eettisesti hyvään asiaan. Yhtälailla välillisesti, kuin ne ovat ohjautuneet yritysten rahoitukseen, ne tuovat myös hyvää ympäröivään yhteiskuntaamme uusien työpaikkojen ja sitä kautta uusien veronmaksajien sekä eläkesäästäjien muodossa.

Jouni Ihme, sarjayrittäjä, Oulun Kauppaklubi ry puheenjohtaja