Hei, meillähän menee hyvin!
Onpa hienoa kuulla välillä hyviä talousuutisia. Sean Donovanin Suomen Terveysteknologialiitto FiHTA ry:lle tekemän toimialaraportin mukaan alan vienti on vuonna 2015 kasvanut ennätyslukemiin ollen 1,92 miljardia euroa. Kasvua edelliseen vuoteen oli 6,6 %, joka on harvinaista herkkua näinä päivinä. Parisenkymmentä vuotta sitten viennin arvo oli reilut 400 miljoonaa, eli noista päivistä vienti on viisinkertaistunut. Kyseessä ei ole siis mikään kupla. Oy Suomi Ab:n kannalta terveysteknologiateollisuus on vieläpä erittäin kannattava business, tuotteita viedään Suomesta maailmalle lähes miljardilla eurolla enemmän, kuin niitä tuodaan maahan.
Lukujen taustalta löytyy vieläkin enemmän positiivista kerrottavaa. Terveysteknologiatuotteiden tutkimus, suunnittelu ja valmistus tapahtuvat lähes yksinomaan Suomessa. Toimialan yritykset työllistävät suoraan yli 10 000 alan ammattilaista. Terveysteknologiatuotteet ovat vaativia valmistaa ja niiden tuotanto on pysynyt Suomessa. Tuotteiden kehitys vaatii huippuluokan osaamista, joka sekin on Suomessa hyvällä tasolla. Näköpiirissä ei ole yritysten joukkopakoa halvan tuotannon tai alhaisen verotuksen maihin.
Suomalainen terveysteknologia näkyy arjessa. Kun käymme terveyskeskuksessa, meistä voidaan ottaa veren tulehdusarvo Suomalaisella Orion Diagnostican CRP mittalaitteella. Terveyskeskuksen tutkimuspöytä tai potilassänky voi olla Suomalaisen Lojerin tai Merivaaran valmistama. Jos joudumme sairaalaan, meidän pulssia, sydänkäyrää, lämpötilaa ja verenpainetta voidaan mitata Kempeleessä suunnitellulla ja valmistetulla GE Healthcaren potilasvalvontamonitorilla. Hammaslääkärissä hampaitamme voidaan kuvata Planmecan tai Palodexin Suomalaisilla röntgenlaitteilla. Ja niin edelleen, lista kaikista Suomalaisista terveysteknologiatuotteista olisi niin pitkä, että koko Kaleva siitä täyttyisi.
Suurin vientimaa Suomalaisille terveysteknologiatuotteille on USA 35,6 % osuudella kokonaisviennistä. Tätä voidaan pitää suoranaisena ihmeenä, yhdysvaltoja pidetään yhtenä vaikeimmista markkinoista Suomalaisille yrityksille. EU on toiseksi suurin markkina kymmenyksen perässä. Kiina kasvaa yksittäisistä vientimaista eniten 35,1 % kasvullaan. Venäjän kaupan ongelmat näkyvät myös terveysteknologiaviennissä, se supistui peräti 33 % edellisen vuoden tasosta.
Leijonanosa toimialan yrityksistä on kehäkolmosen sisällä tai sen tuntumassa Helsingin seudulla. Oulustakin löytyy alan yrityksiä, tosin niistä liikevaihdolla mitattuna suurimmat sijaitsevat Etelä-Suomessa. Kempeleläiset Polar Electro ja Innokas Medical ovat kymmenen suurimman joukossa Suomessa ja ylivoimaisia ykkösiä koko Pohjois-Suomessa. Oulussa kasvuun ja miljoonakerhoon ovat päässeet Optomed ja Medanets. Unohtaa ei sovi myöskään suurta joukkoa pieniä start-up yrityksiä, jotka ovat vasta taipaleensa alussa. Kaikille niille soisi onnea ja menestystä valitsemallaan tiellä.
Puitteet terveysteknologia yritystoiminnalle Oulussa ovat huippuluokkaa. Ylivertainen poikkitieteellinen yliopisto – yliopistosairaala – ammattikorkeakoulu akseli tarjoaa erinomaiset puitteet alan tutkimukselle. Tutkimuksen eri vaiheisiin on kehitetty paikallisin voimin innovatiivisia ympäristöjä, prosesseja ja rahoitusinstrumentteja, joiden uskotaan tuottavan potentiaalisia innovaatioita ja uusia yrityksiä alan globaaleille markkinoille.
Ei niin hyvää ettei jotain kehitettävääkin. Pullonkaula on pitkäjänteisen yritysrahoituksen puute. Terveysteknologiatuotteen matka ideasta kannattavaksi liiketoiminnaksi voi kestää kymmenenkin vuotta. Oulussa on Nokian menestysvuosina totuttu jopa alle vuoden investointien takaisinmaksuaikoihin, joka on tällä toimialalla täysin utopiaa. Sitä ei ole täällä vielä ymmärretty. Sijoittajat kokevat terveysteknologiayrityksen huonoksi ja tuottamattomaksi sijoituskohteeksi. Pääomia Oulusta kyllä löytyy runsain mitoin. Miksipä niitä ei voitaisi sijoittaa eettisesti kestävästi oman maakunnan terveysteknologiayrityksiin. Se vaatii kärsivällisyyttä, mutta pitkällä tähtäimellä sijoitukset tuottavat ja kestävät hyvin maailman tyrskyt, talouden nousut ja laskut. Hyvistä alan yrityksistä Suomessa on jo lähes parin miljardin euron näyttö. Yksikään niistä ei ole tehnyt läpimurtoa alle viidessä vuodessa, mutta ovat tänä päivänä erittäin merkittävä osa Suomalaista yhteiskuntaa ja antavat hyvän tuoton omistajilleen. Ja mikäpä olisikaan sen eettisempää sijoittamista, kuin suunnata se teknologiaan, jolla luodaan terveyttä ja hyvinvointia ihmisille. Jonakin päivänä se ihminen voit olla sinä. Tai minä.
Jouni Ihme, terveysteknologia alan yrittäjä vuodesta 1989, Suomen terveysteknologialiiton pitkäaikainen hallituksen jäsen ja puheenjohtaja 2008-2013, Oulun Kauppaklubi ry puheenjohtaja.