Viime aikoina julkinen keskustelu pääministerimme sijoitustoiminnasta on antanut varsin omituisen kuvan bisnesenkeleistä. On syytä tuoda esille myös asian toinen laita.
Bisnesenkeli on henkilö, joka sijoittaa varallisuuttaan yritykseen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hän siirtää omaa rahaa yrityksen pankkitilille ja saa vastineeksi sen uusia osakkeita. Tyypillisesti yritys on toimintansa alkuvaiheessa oleva Start-Up -yritys, joka tarvitsee rahoitusta toimintansa käynnistämiseen.
Esimerkiksi tuotteen kehittämisen rahoituksessa TEKES, valtion omistama teknologian kehittämiskeskus vaatii yritykseltä 30 – 50 % omarahoitusosuuden, jonka tulee olla oman pääoman ehtoista. Korkean teknologian tuotteilla tuotekehitys maksaa helposti satojatuhansia euroja. Harvoin aloittavalla yrittäjällä on sellaisia summia taskussaan. Tällaisessa tilanteessa bisnesenkelin sijoitus yritykseen mahdollistaa tuotteen kehittämisen yhdessä TEKES:n rahoituksen kanssa.
Bisnesenkelin toiminta on eettisesti arvokasta. Hän sijoittaa kertynyttä vaurauttaan ja kokemustaan eteenpäin synnyttäen mahdollisuuksia uusiin Suomalaisiin menestystarinoihin. Bisnesenkelin sijoittamalla rahalla on kasvot. Bisnesenkeli on vaurastunut oman pitkäjänteisen yritystoiminnan kautta ja hänelle on syntynyt merkittävä kokemus yrittämisestä ja liiketoiminnan kehittämisestä. Start-up yrityksen kannalta tämä henkinen pääoma on mittaamattoman arvokasta. Bisnesenkeli toimii samalla nuoren yrittäjän sparraajana ja mentorina. Bisnesenkelin sijoitus yritykseen on puhdas riskisijoitus, jolla ei ole vakuutta, kuten esimerkiksi pankkilainoilla on. Konkurssitilanteessa pankki lähestyy lainan takaajia ja useasti jäljet johtavat yrityksen perustajiin. Tällaista perälautaa sijoitukselleen bisnesenkelillä ei ole.
Mitä bisnesenkeli sitten hyötyy toiminnastaan? Tuotto-odotus sijoitukselle perustuu yrityksen menestykseen. Lyhyellä tähtäimellä yrityksen toiminnasta hyötyy yhteiskunta uusien työpaikkojen ja verotulojen myötä. Kun yrityksen tulos on kestävästi positiivinen, se voi jakaa osinkoa osakkeenomistajilleen, bisnesenkeli mukaan lukien. Jos Yrityksen tuote menestyy markkinoilla, voi kiinnostus teknologiaa kohtaan nousta niin suureksi, että koko yritys ostetaan. Kun yrityskaupan yhteydessä osakkeiden hinta on suurempi, kuin mitä bisnesenkeli on niistä maksanut, syntyy tehdystä sijoituksesta myyntivoittoa. Sekä myyntivoitto että osinkotuotto ovat verotettavaa tuloa, josta bisnesenkeli maksaa yhteiskunnalle takaisin 8-30 % veroa tapauksesta riippuen. Kannattaa muistaa, että bisnesenkeli on maksanut jo kertaalleen veroa aiemmasta yritystoiminnastaan kertyneestä varallisuudesta. Yhteiskunta hyötyy näin useampaan kertaan bisnesenkelin toiminnasta.
Julkisuudessa satavuotiaan Suomen yksi nousun tekijöistä on uudet yritykset. Poliitikot yli puoluerajojen hehkuttavat uusilla yrityksillä ja kannustavat perustamaan niitä. Tähän Start-Up huumaan on panostettu monin eri tavoin myös verovaroin valtion ja kuntien puolelta. Yksi esimerkki tällaisesta toiminnasta on Oululainen Takomo. Kalevassa uutisoitiin vastikään, että sen 2010 alkanut toiminta loppuu. Toimintansa aikana Takomossa on syntynyt 110 yritystä, joista 70 jatkaa edelleen toimintaansa. Niiden yhteenlaskettu liikevaihto on 29 miljoonaa euroa ja uusia työpaikkoja on syntynyt arviolta 400. Hieno saavutus satavuotiaan Suomen juhlavuoden yhdellä painopistealueella. Veikkaisin, että leijonanosassa näistäkin yrityksistä on mukana bisnesenkeleitä.
Suomessa on noin 450 rekisteröitynyttä bisnesenkelisijoittajaa ja rekisteröimättömiä yksityissijoittajia arvioidaan olevan yhteensä tuhatkunta. Bisnesenkeleiden tekemien sijoitusten yhteenlaskettu arvo vuonna 2015 oli 37 miljoonaa euroa. Tunnen itsekin kymmeniä bisnesenkeleitä, jotka tekevät tärkeää työtä auttaessaan start-up yrityksiä kasvuun. Omakohtainen kokemukseni bisnesenkeleistä ulottuu yli kahdenkymmenen vuoden taakse perustamani yrityksen alkumetreille. Minun enkeleitäni olivat Polar Electro ja isäni. Rahaakin suurempi apu oli sparraus etenkin vaikeissa tilanteissa. Ilman heitä yritykseni ei olisi koskaan selvinnyt kuolemanlaaksostaan, kun se investoi tuotteiden kehittämiseen ja kansainvälistymiseen. Tuloksena syntyi 200 työpaikkaa ja enkelitkin saivat sijoituksensa takaisin korkojen kera. Ja mikä tärkeintä, yrityksen tarina jatkuu edelleen luoden hyvinvointia ympäröivään yhteisöömme.
Tämän päivän kovassa rahoitusmaailmassa bisnesenkeleitä tarvitaan uusien Nokioiden, Polar Electrojen ja Supercellien synnyttämiseen. Jos bisnesenkeleiden joukossa on julkisuuden poliitikkoja, kantavat he tälläkin tavalla kortensa kekoon yhteiskunnan eteen. Bisnesenkelit ovat oleellinen osa satavuotiaan Suomen kasvutarinaa. Ja onneksi heitä on.
Jouni Ihme, Innokas Medical Oy perustaja, nykyinen start-up yrittäjä, Oulun Kauppaklubi ry puheenjohtaja