vastuullinen johtaminen

Yrityksen tarkoitus – riittääkö raha motivoimaan?

Osakeyhtiölaissamme sanotaan, että yrityksen tehtävä on tuottaa omistajilleen voittoa. Veikko Hulkko haastaa tätä määritelmää kirjassaan ”Onni on sivutuote”. Hänen mielestään se ei motivoi osakeyhtiössä työskenteleviä ja voi myös antaa huonoille johtajille vääriä alibeja tökeröön toimintaan. Veikon pohdinnat saivat minut pohtimaan yrityksen tarkoitusta yksinyrittäjän näkökulmasta.

Olen toiminut Stoorilassa yrittäjänä nyt 2,5 vuotta. Heti alusta lähtien lähdin miettimään yritykselleni muuta tarkoitusta kuin pelkkä taloudellinen voitto. Toki yrityksen kuin yrityksen täytyy olla kannattava, ja toimeentuloahan lähdin myös itselleni hakemaan, mutta jos ainoa tavoite on voiton tuottaminen, olisi ihan sama, miten se tehdään. Tarvitsin itselleni jonkin muun ohjaavan tekijän, jonkun sellaisen, joka tuottaa ihmisille onnellisuutta ja on hyödyllistä. Vain löytämällä ja määrittelemällä itselleni ja yritykselleni suuremmat arvot, kuin rahan, pystyn toimimaan yrittäjänä.

Työskentelen luovalla alalla, jonka pariin mennään useimmiten intohimosta, ei rahasta. Ehkäpä minun on tästä syystä luontevaa miettiä liiketoimintaani muun kuin rahan kautta. Pidän työstäni. Asiakkaitani ovat muut yritykset ja keskityn pääasiassa paikallisiin asiakkaisiin. Haluan auttaa heitä tekemään parempaa ja visuaalisempaa markkinointia ja saan tällä tavalla olla mukana vaikuttamassa heidän menestykseen. Minulle on palkitsevaa nähdä, kun olemme suunnitelleet ja kuvanneet yritykselle valokuvia, joiden ansiosta heidän brändinsä nousee uudelle tasolle.

Oli ala mikä tahansa, uskon kuitenkin, että parhaiten menestyvät ne yritykset, joilla on jokin muu tarkoitus kuin pelkkä rahan tekeminen. Suoritan parhaillaan yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoa ja johtamisen osiossa keskustelimme yrityksen tarkoituksesta osana johtamista. Jos yrityksen pääasiallinen tarkoitus on tuottaa rahallista arvoa osakkeenomistajille, motivoiko se työntekijöitä? Sitouttaako se heidät työhönsä? Olen itse ollut pitkään työntekijänä isossa organisaatiossa ja sanoisin ettei raha ei riitä, eikä varsinkaan, jos se raha menee omistajien lompakkoon. Parhaat työntekijät saa sellainen yritys, jossa työntekijä tuntee olevansa mukana jossain merkityksellisessä. Ja parhaiten selviää kilpailussa ne yritykset, jotka jakavat asiakkaiden kanssa yhteisen arvomaailman. Sama pätee mielestäni yksinyrittäjiin. Jos yrittäjän ainoa motiivi on tehdä rahaa, paljastuu se nopeasti asiakkaille, eivätkä asiakkaat sitoudu yritykseen.

Koska yrittäjänä luon itselleni työpaikkaa, miksi ei tekisi siitä unelmatyöpaikkaani? Voin yrittäjänä vaikuttaa ihan kaikkeen. Tutkimustenkin mukaan työntekijöitä motivoi eniten tunne siitä, että saa olla mukana jossain, jollain on merkitystä ja tulevaisuutta – ei raha. Olen määritellyt yritykselleni arvomaailman, jonka noudattamisesta tulee hyvä mieli. Panostan ennemmin laatuun kuin määrään, tärkeämpää minulle on tyytyväinen asiakas, kuin työhön käytetty aika. Pyrin aina miettimään ratkaisut asiakkaani näkökulmasta ja teen työni aina niin hyvin kuin pystyn. Teen yhteistyötä ennemmin paikallisten tekijöiden kanssa, kuin halvempien ulkomaalaisten. Tarkoituksena on aina saada asiakkaani yritykset näyttämään ja kuulostamaan hyvältä. 

Kun yrityksen tarkoitus löytyy muualta kuin taloudellisesta voitosta, se antaa voimia (yksin)yrittäjälle jaksaa silloinkin, kun kaikki tuntuu vaikealta. Se antaa mielekkään suunnan tekemiselle ja tuo yritykselle juuri sille sopivat asiakkaat.

- Tanja Alamikkelä, Stoorila

Kirjoittaja Tanja Alamikkelä on yrittäjä, markkinointiviestinnän asiantuntija sekä valokuvaaja. Hän on työskennellyt 10 vuotta kansainvälisen markkinoinnin parissa Polar Electro Oy:ssä ja nyt hän hyödyntää osaamistaan omassa yrityksessään Stoorilassa. Stoorila auttaa yrityksiä löytämään ja kertomaan oman tarinansa valokuvien ja sanojen avulla.

 

mina-stoorila-1-fb.jpg

Vastuullinen johtaminen arkista aherrusta ihmisten keskellä ja kesken

Tiedämme jo aika paljon vastuullisuudesta, mutta silti monet vielä miettivät yrityksissä, kuinka saada vastuullisuus syvällisemmin elämään käytännön arkityössä. Väittäisin, että vastuullisuusajattelussa korostuu vieläkin konkreettiset näkyvät asiat kuten prosessit, raportit, riskien määrittäminen jne. Kuitenkin vastuullisuuden rakentuminen on niiden konkreettisten asioiden lisäksi myös jotakin muuta ja kokonaisvaltaista sekä aidoimmillaan lähtee organisaatiossa työskentelevistä ihmistä. Nostaisin siten vastuullisuuden keskiöön ihmisten johtamisen. 

Jyväskylän Yliopiston johtamisen professori Anna-Maija Lämsä kuvasi vastuullisuuden kokonaisvaltaisuutta viime syksynä vastuullisen johtamisen luennoilla käyttäen vertauskuvan taloa. Talon perustukset määrittävät kuinka tukeva ja kestävä talosta tulee. Vastuullisuuden talon perustuksen muodostaa johtamisen filosofia eli liiketoiminnan perimmäinen tarkoitus. Osa sitä on visio. Visiossa yritys kertoo toiminnan tarkoituksen pitkällä jänteellä eli luo näkymän siitä, mihin tässä yrityksessä pyrimme tulevaisuudessa. Vastuullinen vision kertoo esimerkiksi kuinka yritys palvelee yhteiskuntaa. Jotta visio ei jäisi liian etäiseksi, se tulisi pukea myös käytännön läheiseksi kertomuksesi siitä, mitä tapahtuu, kun visio käy toteen käyttäen mm. konkreettisia esimerkkejä. Oman työn kokeminen merkitykselliseksi ja sellaiseksi, että se palvelee jotain suurempaa tarkoitusta, on tärkeää yrityksessä töissä oleville ihmisille. 

Yrityksen arvot ovat myös tärkeä osa perustuksia. Arvot tulee tuoda lähelle jokaisen päivittäistä toimintaa ja päätöksentekoa. Keskeistä arvoissa on mm. taloudellisten ja muiden arvojen suhde. Johtamisen kannalta yksi keskeinen arvo on luottamus eli luottamuksen ilmapiirin rakentaminen. 

Vastuullisuuden taloa voidaan myös tarkastella kerroksittain. Ensimmäisen kerroksen asiat ovat konkreettisempia ja liittyvät päivittäiseen toimintaan ja puolestaan toisen kerroksen asiat ovat strategisempia ja tarkastelevat vastuullisuutta ylemmältä tasolta. Taloa voidaan hahmottaa myös siten, että vasemman puoleiset huoneet ovat vastuullisuuden rakenteita. Yläkerran huoneessa sijaitsee vastuullisuus strategia. Strategisesti on tärkeää että vastuullisuuden nivoutuu ja sopii yrityksen liiketoimintastrategiaan. Alakerran huoneessa on prosessit ym. käytänteet kuten standardit, raportoinnit, riskienhallinta jne. Talon oikean puolen muodostaa ei niin selkeästi ulospäin näkyvät asiat. Yläkerran huoneessa on yrityskulttuuri ja henki, kun taas alakerran huoneessa ihmisten johtaminen ja se kuinka vastuullisuus tuodaan käytäntöön päivittäisessä esimiestyössä. 

Mikään talo ei ole yksinäinen saareke vaan on osa ympäröivää yhteiskuntaa. Niin on myös vastuullisuuden talo. Vastuullisuuden talon ympärillä sijaitsee erilaisia sidosryhmiä kuten asiakkaat, omistajat ja yhteiskunnalliset toimijat. Jopa ympäristö ja luonto voidaan nähdä yhtenä ulkoisena sidosryhmänä. Vastuullisuuden kannalta nähdään tärkeänä mahdollisimman läpinäkyvä keskustelu eri sidosryhmien kesken. Myös ympäröivien sidosryhmien suhtautuminen vastuullisuuteen on tärkeää, kun yritykset rakentavat omaa vastuullisuuttaan. 

Näyttäisi siltä, että vastuullisuuden talon vasemman puolen asiat meillä on jo hyvin hallussa ja tiedämme niistä aika paljon, mutta talon oikean puolen asioihin tulisi jatkossa kiinnittää enemmän huomiota, koska niillä on keskeinen merkitys siihen kuinka vastuullisuus saadaan aidosti osaksi jokapäiväistä toimintaa. Tässä henkilöstöjohtamisella on keskeinen rooli. Millaista henkilöstöjohtamisen sitten tulisi olla? 

Mielestäni se on sellaista, että ihmiset saadaan toiminnan keskiöön ja vastuullisuuden tekijöiksi. Tämä on siksi tärkeää, koska yrityksissä monet toimivat sellaisissa tehtävissä, joissa vastuullisuutta rakennetaan päivittäin. Esimerkiksi se tarkoittaa sitä, että päivittäisessä päätöksenteossa käydään keskustelua eri näkökulmista hyödyntäen monien ihmisten asiantuntemusta. Näin vältytään liian yksipuolisilta asioiden tarkastelulta ja saadaan monenlaisia näkemyksiä hyödynnetyksi, kun haetaan ratkaisuja arjen vastuullisuus kysymyksiin. Samalla tapahtuu myös käytännön oppimista siitä, mitä vastuullisuus tarkoittaa meidän yrityksessä. 

Kun keskustelemme päätöksistä yhdessä yrityksen arjen eri tilanteissa, luomme samalla myös yhteistä kieltä ymmärtää asioita. Mikäli puhumme vastuullisuudesta esimerkiksi pelkästään strategisella tasolla, voi vastuullisuuden sisältö ja merkitys jäädä etäiseksi ja emme ymmärrä, miten se vaikuttaa päivittäiseen päätöksentekoon. Lopuksi voisi todeta yhteenvetona että vastuullista johtajuutta rakennetaan ihmisten keskellä ja kesken arjen eri tilanteissa.

/Anne Keränen

Blogi on alunperin julkaistu 11.4.2016 HENRY:ry:n verkkosivuilla sarjassa, jossa vastuullisen henkilöstöjohtamisen asiantuntijat tarkastelevat HR:n toimintaa, rooleja ja vaikutusmahdollisuuksia vastuullisuuden näkökulmasta. Tutustu teemaan ja Henryn Vastuullisuus ja HR –verkoston toimintaan: http://www.henry.fi/verkosto/verkostot_paakaupunkiseudulla/vastuullisuus_ja_hr

Anne Keräsen väitös: Yritysjohtajien kertomuksia vastuullisuudesta johtamistyössä

Väitöstutkimuksessa tutkittiin kymmenen eri liiketoiminta-aloilla työskentelevän suomalaisen yritysjohtajan kertomuksia ja kokemuksia vastuullisuudesta heidän työssään. Vastuullinen johtaminen näyttää tämän päivän monimuotoisessa liiketoimintaympäristössä muodostuvan yhä enenevässä määrin ihmisten välisissä vuorovaikutussuhteissa. Siten hyvä vastuullinen johtaminen tarkoittaa käytännössä johtajan kykyä ihmisten työskennellä ihmissuhteissa ja rakentaa niiden kautta johtajuutta koko työyhteisöön. Tässä työssä ihmisten välisellä kommunikoinnilla on keskeinen merkitys. Tällainen johtaminen korostaa vuorovaikutusta eikä yksittäisen johtajan ominaisuuksia tai luonteenpiirteitä. Vastuulliset johtajat löytyvät organisaatioissa ihmisten keskeltä ja he puhuvat organisaatioistaan ihmisten verkostona hierarkiaa kuvastavien pyramidien sijasta.

Väitöstutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että ei ole yhtä oikeaa tapaa olla vastuullinen, vaan vastuullisuuden muoto voi vaihdella esimerkiksi liiketoimintaympäristön mukaan. Vastuullisuuden kannalta pulmallisena näyttäytyy siihen liittyvä kuvitelma pehmoilusta. Johtajuuteen liittyvä yleinen puhe on monesti kovaa ja yhdelle yksittäiselle johtajalle asetetut paineet kovia. Ympäröivä yhteiskunta odotuksineen vaikuttaa siihen, miten johtaja puhuu vastuullisuudesta ja säilyttää uskottavuutensa johtajana. Syvällinen puhuminen vastuullisuudesta on helpompaa, jos kovat johtajuuteen liittyvät kannukset on hankittu.

Tämän päivän vastuulliset yritykset eivät ole yksinäisiä saarekkeita. Vastuullisuuden rakentaminen on herkkää ja pitkäjänteistä suhdetoimintaa.  Erityisesti maineen hallinnan merkitys korostuu vastuullisuuteen sitoutuneilla yrityksillä. Maine rakentuu yrityksen liiketoimintaverkostossa ja yritykset joutuvat vastaamaan toiminnastaan koko ympäröivän verkoston näkökulmasta. Vastuullisuus ei siten rakennu pelkästään yhden yrityksen seinien sisäpuolella.

- - -

Kauppatieteiden maisteri Anne Keränen väitteli Oulun yliopistossa 4.12.2015. Johtamisen alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko oli Business leaders' narratives about responsibility in leadership work (Yritysjohtajien kertomuksia vastuullisuudesta johtamistyössä). Vastaväittäjänä toimi professori Arja Ropo Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta ja kustoksena professori Vesa Puhakka.

(Julkaisija: Oulun Yliopisto)